{"id":164,"date":"2017-01-29T01:19:01","date_gmt":"2017-01-28T23:19:01","guid":{"rendered":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/?p=164"},"modified":"2018-03-08T13:08:23","modified_gmt":"2018-03-08T11:08:23","slug":"jotakin-on-vaan-onko-loppua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/2017\/01\/29\/jotakin-on-vaan-onko-loppua\/","title":{"rendered":"Jotakin on, vaan onko loppua?"},"content":{"rendered":"<p>(Julkaistu alunperin 4.4.2008)<\/p>\n<p>Maailmankaikkeus ilmeisestikin on, koska jotakin - kuten esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 kirjoitus - on olemassa jossain mieless\u00e4. Onko se jotakin oikeasti olemassa olevaa vai vain virtuaalista, ziganttista liki nollasummapeli\u00e4 (liki nolla ep\u00e4tarkkuusperiaatteen rajoissa), j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi - kuten er\u00e4s ik\u00e4vuosiaan edell\u00e4 oleva nelivuotias pohdiskelija kysyi: \"\u00e4iti, ollaanks me suoraa l\u00e4hetyst\u00e4 vai tullaanks me videolta\"? T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen fyysiseen olemassaoloon on ehk\u00e4 helppokin uskoa: valoa kuvaruudulta ja sen aikaansaamia reaktioita lukijan verkkokalvolla ja edelleen hermoimpulsseja aivoissa voidaan mitata, mutta miss\u00e4 mieless\u00e4 ovat olemassa ajatelmat, joita se kenties lukijan tietoisuudessa her\u00e4tt\u00e4\u00e4? Miten mitata niit\u00e4 vertailukelpoisella tavalla? Miten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tietoisuus?<\/p>\n<p>Maailmankaikkeuden olemusta koskettelevat pohdinnat kiertyv\u00e4t usein sen alkuun, jota tapahtumaa eiv\u00e4t kiell\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuin harvat iankaikkiseen staattisuuteen uskovat, vaikka omin silmin alun n\u00e4kisiv\u00e4t - jos olisivat v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n viimeksi kuluneen vuosisadan kiistattomista luonnontieteellisist\u00e4 tuloksista perill\u00e4, alkaen yleisest\u00e4 suhteellisuusteoriasta. Staatikon olisi hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 eksyess\u00e4\u00e4n vaikkapa k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 tai siihen sis\u00e4\u00e4nrakennettua satelliittipaikanninta k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n, miten huonosti kuuluisi Huitsin Nevadassa, jos k\u00e4t\u00f6sess\u00e4 piipitt\u00e4v\u00e4 laite ei ottaisi suhteellisuusteoriasta johdettuja tuloksia huomioon!<\/p>\n<p>Alkuun uskovien joukko jakautuu karkeasti kreationisteihin ja tyhj\u00e4st\u00e4 nyhj\u00e4isyyn uskoviin. Kreationistien jumalan liikkumatila nollahetken ja tunnetun fysiikan v\u00e4lill\u00e4 kapenee k\u00e4\u00e4nt\u00e4en verrannollisesti hiukkaskiihdyttimien tehonlis\u00e4ykseen. Voi olla, ett\u00e4 v\u00e4li ei h\u00e4vi\u00e4 koskaan, joten jumalalle j\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 aina jonkinlainen tila - ellei sitten jonkinlainen induktiivinen rajank\u00e4yntip\u00e4\u00e4ttely osoita ep\u00e4suorasti, ett\u00e4 jokin fysiikka on ollut voimassa mielivaltaisen l\u00e4hell\u00e4 nollahetke\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in mik\u00e4 tahansa jumalan tarvitsema luomisen aika k\u00e4\u00e4ntyy jumalaa vastaan.<\/p>\n<p>Voidaan tietysti kysy\u00e4, onko mielivaltaisen pieness\u00e4 aikav\u00e4liss\u00e4 mielt\u00e4? Jokainen reaalilukujen lukusuoraan tutustunut koululainen mielt\u00e4\u00e4 helposti janan jatkuvuuden, mutta onko aika luonnossa jatkuva ilmi\u00f6? Ent\u00e4p\u00e4 jos aikakin on kvantittunut ja olevaisuutta - materian ja energian kvantteja ja niiden muodostamaa j\u00e4rjestymiskudelmaa - pit\u00e4isikin tarkastella per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 ajanhetkin\u00e4 (0,) 1, 2, 3, ... siten, ett\u00e4 kudelma on ajan hetkell\u00e4 1 asennossa A(1) ja niin edelleen. Materian v\u00e4r\u00e4htely on luonteeltaan t\u00e4llaista - kvarkkien spinit voivat osoittaa joko t\u00e4h\u00e4n tai tuohon suuntaan (ja ehk\u00e4p\u00e4 molempiinkin?), mutta eiv\u00e4t mihink\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ajanhetket seuraavat toisiaan n\u00e4enn\u00e4isen saumatta, mutta siit\u00e4 huolimatta esim. mitattavaan aikav\u00e4liin 1 - 3 ei mahdu kuin yksi kudelman asento A(2). Maailmankaikkeus on siis sykkiv\u00e4 tila-automaatti, joka pysyy tietyss\u00e4 tilassa aikakvantin ajan ja vaihtaa tilansa viiveett\u00e4 seuraavaan tilaan fysiikan pakottamalla tavalla.<\/p>\n<p>Suorilla todisteilla - siis paremman puutteessa korkeaenergisill\u00e4 hiukkasilla tehdyill\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yskokeilla - ei ainakaan voida menn\u00e4 mielivaltaisen l\u00e4helle nollahetke\u00e4, sill\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olemassa suurin nollaa suurempi ajanhetki, josta taaksep\u00e4in meneminen vaatisi kokeen, jossa tarvittava energia ylitt\u00e4isi maailmankaikkeuden kokonaisenergian. Tai kuten matemaatikot asian ilmaisevat: tarvittava energia kasvaa yli kaikkien rajojen ja l\u00e4hestyy siten \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4. Ja \u00e4\u00e4rett\u00f6myydet ovat \u00e4\u00e4rellisen maailmankaikkeuden selitt\u00e4misess\u00e4 myrkky\u00e4.<\/p>\n<p>Sik\u00e4li kun maailmankaikkeus ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on \u00e4\u00e4rellinen. Vaikkei siin\u00e4 reunaa olekaan, on sill\u00e4 ainakin \u00e4\u00e4rellinen tilavuus? On vaikea olla n\u00e4in uskomatta: miten ihmeess\u00e4 jokin \u00e4\u00e4rellinen olisi jo voinut laajeta \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4ksi \u00e4\u00e4rellisess\u00e4, alkupaukusta alkaneessa ajassa? Onhan nimitt\u00e4in laajenemisnopeus ainakin \u00e4\u00e4rellinen - sittenkin, vaikka inflatorisessa vaiheessa ilmeisestik\u00e4\u00e4n edes valon nopeus ei rajana ollut? Energian siirtelyss\u00e4 on valon nopeus ehdoton yl\u00e4raja ja kausaliteetin takaaja, mutta se ei ilmeisestik\u00e4\u00e4n koskenut eik\u00e4 koske itse avaruuden laajenemista. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailmankaikkeus on suurempi - kenties mielett\u00f6m\u00e4sti suurempi - kuin mit\u00e4 kykenemme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n - laajeneehan horisonttimme kaiken aikaa, kun valo saapuu meille koko ajan yh\u00e4 kaukaisemmista, ennen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 kohteista. Mielenkiintoista on tietysti pohtia, miten suureksi inflatorinen vaihe oikeastaan kaikkeutemme ven\u00e4ytti ja miten iso osa siit\u00e4 on toistaiseksi - ja pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, laajenemisen kiihtyess\u00e4, alunperinkin tahi ainakin my\u00f6hemmin lopullisesti horisonttimme ulkopuolella. Voisiko se olla per\u00e4ti \u00e4\u00e4ret\u00f6n?<\/p>\n<p>Jos voisi, seuraa siit\u00e4 niinkin hulluja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kuten ett\u00e4 kaikki vaihtoehdot toteutuvat ja viel\u00e4p\u00e4 \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n monta kertaa. Siis sekin, ett\u00e4 joku idiootti jossakin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohden, ett\u00e4 kaikki vaihtoehdot toteutuvat, mutta vain \u00e4\u00e4rellisen monta kertaa - joka johtaa ristiriitaan avaruuden \u00e4\u00e4rett\u00f6myysv\u00e4itteen kanssa ja siksi sen v\u00e4itt\u00e4j\u00e4n on oltava idiootti...<\/p>\n<p>Alusta on ollut puhetta jo pitk\u00e4\u00e4n. Loppu on j\u00e4\u00e4nyt jostain syyst\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 se l\u00e4himmill\u00e4\u00e4nkin on niin kovin kaukana alkuhetkeen verraten. Ehk\u00e4 lopun pohdiskelu ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kovin mediaseksik\u00e4st\u00e4 verrattuna alkuaikojen inflaatioon, kvarkkipuuroon, materian ja taustas\u00e4teilyn muodostumiseen, l\u00e4pin\u00e4kyvyyden (ent. valkeuden) tulemiseen ja seuranneeseen galaktiseen ilotulitukseen, jonka j\u00e4tteist\u00e4 meid\u00e4tkin on kokoon keitetty. Kuten on my\u00f6s keitetty omenakemppi ja rucola.<\/p>\n<p>Loppu voi olla silti yht\u00e4 kutkuttava kuin alkukin. Oikeastaan t\u00e4ll\u00e4 haavaa v\u00e4h\u00e4n haastavampikin, sill\u00e4 alun uskotaan yleisesti olleen, mutta lopun tulemisesta ei olla kovinkaan varmoja. Riippuen tietysti siit\u00e4, mit\u00e4 kukin lopulla tarkoittaa. T\u00e4ss\u00e4 se on tila, jossa viimeinenkin musta aukko on kokonaan h\u00f6yrystynyt Hawkingin s\u00e4teilyksi ja joka ainut pimeydess\u00e4 vaeltava materiahiukkanen hajonnut omia aikojaan massattomiksi fotoneiksi, joiden aallonpituus kasvaa loputtomiin ja maailmankaikkeuden l\u00e4mp\u00f6tila l\u00e4hestyy mielivaltaisen l\u00e4helle absoluuttista nollapistett\u00e4.<\/p>\n<p>Vai mitenk\u00f6h\u00e4n tuossa loppujen lopuksi k\u00e4ynee? Mink\u00e4 muodon maailmankaikkeus tuolla hetkell\u00e4 saa, kun viimeinenkin gravitaatiota ymp\u00e4rilleen levitt\u00e4v\u00e4 massallinen materiahiukkanen on h\u00e4vinnyt? Ei ole gravitaatiota avaruutta k\u00e4yrist\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja luonnon geometria yhtyy euklidiseen koulupojan geometriaan? Jossain mieless\u00e4 maailmankaikkeus on t\u00e4ll\u00f6in t\u00e4ydellisesti murhattu - ei ole edes ruumista. Kaikki on muuttunut fotonien haipuvaksi hengeksi, siis er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kuolleeksi, mutta viel\u00e4 olevaiseksi. My\u00f6s antimateria h\u00e4vi\u00e4\u00e4, mutta ei suinkaan komeasti poksahtaen materian kanssa - sellaisiin tapaamisiin avaruus on aivan liian harva - vaan samalla lailla sis\u00e4syntyisesti, sis\u00e4isen ep\u00e4vakauden ansiosta, eik\u00e4 materiasta poikkeava k\u00e4\u00e4nteinen s\u00e4hk\u00f6isyys hajoamista est\u00e4.<\/p>\n<p>Mik\u00e4 on tuolloin kummallisen pime\u00e4n energian olemus massattomassa avaruudessa? Pime\u00e4 energiahan luo jonkinlaista laajenemista vauhdittavaa antigravitaatiota, mutta kun ei ole massaa - siis gravitaatiota, niin onko v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 antigravitaatiotakaan? Vai onko antigravitaatio jokin massasta riippumaton mutta ajan suhteen kasvava suure? Seh\u00e4n voi johtaa massan h\u00e4vi\u00e4miseen paljon ennen kuin massa sis\u00e4syntyisesti, omaa todistettua ep\u00e4vakauttaan vain omia aikojaan ja pikkuhiljaa hajoaisi. Koska antigravitaatio venytt\u00e4\u00e4 avaruutta alati kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla, k\u00e4y tuo kiihtyvyys jossain vaiheessa vahvemmaksi kuin massahiukkasten sis\u00e4inen koossapit\u00e4v\u00e4 voima ja alkeishiukkasetkin (protonit, neutronit, elektronit) hajoavat. Ja se hajoaminen ei ole vaatimaton tapahtuma: jos oletetaan, ett\u00e4 maailmankaikkeus on laajenemisnopeudessaan homogeeninen, tapahtuu massan - sen, mit\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 - lopullinen hajoaminen samalla hetkell\u00e4 kaikkialla, kun kiihtyvyys voittaa hiukkasten sis\u00e4isen koossapit\u00e4v\u00e4n voiman: tapahtuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n materian loppurev\u00e4hdys. On jopa laskettu, ett\u00e4 se tapahtuu noin 30 minuutin kuluttua siit\u00e4, kun atomitkin ovat hajonneet alkeishiukkasiksi.<\/p>\n<p>Jos loppurev\u00e4hdyksen hajoamistuotteet ovat fotoneita niin hyv\u00e4 on, materiaalisen lorun loppu on tullut. Jos ne ovat kvarkkeja - t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pienimpi\u00e4 tunnettuja aineen rakenneosia, voidaan kysy\u00e4, rev\u00e4ht\u00e4v\u00e4tk\u00f6 nekin jotenkin massattomaksi energiaksi - siis fotoneiksi? Vai onko kvarkin tilavuus niin pieni, ettei maailmankaikkeuden venyminen siihen en\u00e4\u00e4 vaikuta - jolloin siis tilavuuskin olisi kvantittunut ja laajeneminen olisikin laatikkoleikki, jossa alkeislaatikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vain lis\u00e4\u00e4ntyy? T\u00e4ll\u00f6inh\u00e4n ei ehk\u00e4 olisi mielt\u00e4 edes en\u00e4\u00e4 puhua avaruus-ajan avaruudestakaan jatkumona? Kvarkkien pysyvyyteen on yht\u00e4 vaikea uskoa, kuin niist\u00e4 koostuneen korkeammankaan tason materian pysyvyyteen. Voidaan kuvitella, ett\u00e4 lopputuloksena on kuitenkin vain fotoneita, tavalla tai toisella. Jos n\u00e4in ei olisi, selityksen on ehk\u00e4 l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 jostain s\u00e4ieteorian yli nelj\u00e4n menevist\u00e4 ulottuvuuksista - 11:een astihan niit\u00e4 nykyarvelun mukaan riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4vi\u00e4\u00e4p\u00e4 materia sitten itsest\u00e4\u00e4n tai laajenemisen rev\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4n\u00e4, ollaan ehk\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 olemassa on vain fotoneita, joiden aallonpituus kasvaa - ja siis maailmankaikkeuden l\u00e4mp\u00f6tila l\u00e4hestyy absoluuttista nollaa. Tuleeko riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 nollapistett\u00e4 raja, jossa maailmankaikkeuden olevaisuuskin loppuu? Raja, johon laajenemisen ja taustas\u00e4teilyn dynamiikka pys\u00e4htyy yhtaikaa ajan kanssa (olemme siis laskeneet ajan kvantit lukuun N, ja N+1:t\u00e4 ei ole) ja tapahtuu jokin j\u00e4ykistymisen faasimuutos, maailmankaikkeuden supratila, joka johtaa tyhji\u00f6\u00f6n - tilaan, josta kaikki alkoi ja ulottuvuudet h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Tapahtuu se, jonka Pelle Peloton keksi jo Ankkalinnassa, maallisen materiaalisuuden aikana: maailmankaikkeuden alkupommi sanoi PUM ja sille symmetrinen antipommi sanoo MUP imaistessaan ulottuvuudet itseens\u00e4. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain virtuaalista potentiaalienergiaansa noin nollaenergian ymp\u00e4rill\u00e4 kihisev\u00e4 tyhjyys. Tuolla hetkell\u00e4 - jos sit\u00e4 joku voisi tarkkailla - olisivat kaikki tyytyv\u00e4isi\u00e4: fyysikoiden symmetriankaipuu t\u00e4yttyisi (ep\u00e4tarkkuusperiaatteen sallimissa rajoissa, tietenkin) ja jumalan sana k\u00e4visi sen ainoan kerran toteen: tyhj\u00e4st\u00e4 olet sin\u00e4 tullut, ja tyhj\u00e4ksi on sinun j\u00e4lleen tultava. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>(Julkaistu alunperin 4.4.2008) Maailmankaikkeus ilmeisestikin on, koska jotakin - kuten esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 kirjoitus - on olemassa jossain mieless\u00e4. Onko se jotakin oikeasti olemassa olevaa vai vain virtuaalista, ziganttista liki nollasummapeli\u00e4 (liki nolla ep\u00e4tarkkuusperiaatteen rajoissa), j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi - kuten er\u00e4s ik\u00e4vuosiaan edell\u00e4 oleva nelivuotias pohdiskelija kysyi: \"\u00e4iti, ollaanks me suoraa l\u00e4hetyst\u00e4 vai tullaanks me videolta\"? T\u00e4m\u00e4n <a href=\"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/2017\/01\/29\/jotakin-on-vaan-onko-loppua\/\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"Jotakin on, vaan onko loppua?\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,9],"tags":[],"class_list":{"0":"post-164","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-yleinen","7":"category-aare-ttom-llis-ia-pohdiskeluja","8":"h-entry","9":"hentry","10":"h-as-article"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=164"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}