(Julkaistu alunperin 9.7.2006)<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutekniikan dosentti Jarl R. Ahlbeck Turun Yliopistosta on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 \"kasvihuoneilmi\u00f6ll\u00e4 el\u00e4m\u00f6id\u00e4\u00e4n turhaan\" (Vieraskyn\u00e4, HS 5.7.2006).\u00a0 \"El\u00e4m\u00f6innill\u00e4\" h\u00e4n tarkoittaa ilmi\u00f6n vaikutuksista tai jopa sen (ihmisen aiheuttamasta) olemassaolosta k\u00e4yty\u00e4 maailmanlaajuista keskustelua.<\/p>\n
Keskustelun h\u00e4n rinnastaa natsiaikaiseen rotuoppiin! Rohkeasti verrattu, yliopistomiehelt\u00e4. Onneksi kuitenkin ilmastomuutoskeskustelua voidaan k\u00e4yd\u00e4 maailmanlaajuisesti ja vapaasti niin, ettei mik\u00e4\u00e4n teollis-poliittinen taho kykene sen\u00a0 tuloksia etuk\u00e4teen sanelemaan. Tulosten manipulointiin yrityst\u00e4 kyll\u00e4 on, mutta se kuuluu globaalin keskustelun luonteeseen - aina l\u00f6ytyy tahoja, joille lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen rajatut taloudelliset intressit ajavat edelle kaikista globaaleista megatrendeist\u00e4, vaikka jokin niist\u00e4 lopettaisi varmasti my\u00f6s kyseisen tahon taloudellisen toiminnan \"sitten joskus\".<\/p>\n
Ahlbeckin\u00a0 kritiikki kohdistuu ennen muuta ennusteiden ep\u00e4varmuuteen. Ennustaminenhan on tunnetusti ep\u00e4varmaa, ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sit\u00e4 ei kukaan kiell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Hiilidioksidin pitoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy ilmakeh\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ennen muuta ihmisen toiminnan ansiosta. Tuloksella ei voida en\u00e4\u00e4 spekuloida, se on mitattavissa oleva tosiasia. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja ennustukset menev\u00e4tkin sitten \u00e4\u00e4rest\u00e4 laitaan: tutkijoiden enemmist\u00f6n mielest\u00e4 se on keskeinen tekij\u00e4 tapahtumaketjussa, joka voi johtaa \u00e4killisiin ja ihmisen historian mittapuussa peruuttamattomiin katastrofeihin, jotka pahimpien skenaarioiden mukaan lopettavat ihmiskunnan tai ainakin taannuttavat sen rippeet kivikaudelle. Vaan ei Ahlbeckin mielest\u00e4: hiilidioksidin lis\u00e4\u00e4ntyminen ilmakeh\u00e4ss\u00e4 \"ei ole uhka luonnolle\" ja se vain edesauttaa elintarviketuotantoa koko ihmiskunnan hyv\u00e4ksi!<\/p>\n
Ahlbeck astuu samaan kuoroon merigeologi Boris Winterhalterin kanssa, ja laulu on vanha tuttu: antaa palaa vaan! Siin\u00e4 miss\u00e4 Ahlbeck n\u00e4kee sen vain hyv\u00e4ksi ihmiskunnan l\u00e4hitulevaisuudelle, Winterhalter tarkastelee s\u00e4\u00e4tilan vaihteluita geologisessa mittakaavassa, jossa pienin yksikk\u00f6 on j\u00e4\u00e4kausien v\u00e4li, tuommoiset 100.000 vuotta. Ihminen\u00a0 todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4vi\u00e4\u00e4 tuossa ajassa joka tapauksessa yhdest\u00e4 tai toisesta enemm\u00e4n tai\u00a0 v\u00e4hemm\u00e4n itseaiheutetusta syyst\u00e4, joten siin\u00e4 mieless\u00e4 Winterhalterin mielipiteet voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaan kivettyneeseen arvoonsa silloin, kun ennakoidaan ihmisen tulevaisuutta muutaman kymmenen sukupolven p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Molemmat n\u00e4k\u00f6kulmat ovat loogisesti ja eettisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4: mist\u00e4\u00e4n\u00a0 ei tarvitse olla huolissaan, koska ennusteet ovat vain ennusteita, n\u00e4yttiv\u00e4tp\u00e4 ne kuinka todenn\u00e4k\u00f6isilt\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Muutokset tulevat joka tapauksessa omaan tahtiinsa. Ahlbeckin edustama n\u00e4k\u00f6kanta on silti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi, koska se ottaa kantaa ihmiskunnan l\u00e4hitulevaisuuteen, ja on siten k\u00e4ynniss\u00e4 olevan keskustelun kannalta relevantti. Sill\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudet tulevat ja menev\u00e4t ja ett\u00e4 punainen j\u00e4ttil\u00e4inen lopulta nielaisee koko maapallon, ei ole t\u00e4m\u00e4n k\u00e4ynniss\u00e4 olevan \"el\u00e4m\u00f6innin\" kannalta mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/p>\n
Molemmat kuorolaiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tieten tai tyhmyytt\u00e4\u00e4n huomiotta keskeisimm\u00e4n argumentin, joka on t\u00e4ysin mitattavissa: nykyinen ilman kasvihuonekaasujen pitoisuuksien muutosnopeus on jotain ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ainakin ihmiskunnan historian mittakaavassa tarkasteltuna, j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kairanreikien kertomana. Jos menn\u00e4\u00e4n Winterhalterin mittakaavaan, l\u00f6ytyy sielt\u00e4 useita todisteita muutosnopeuden vaikutuksista. Esimerkkin\u00e4 vaikkapa Meksikonlahden muodostanut asteroidi, joka muutti ilmakeh\u00e4n (p\u00f6ly-)pitoisuuden ja valonl\u00e4p\u00e4isykyvyn radikaalisti tunnetuin seurauksin. Nis\u00e4kk\u00e4iden valtakauden aamunkoitto tapahtui, josta ihminenkin voi olla kiitollinen - ilman sit\u00e4 emme todenn\u00e4k\u00f6isesti olisi lajina olemassa eik\u00e4 niin muodoin Ahlbeck'k\u00e4\u00e4n l\u00e4nkytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joutavia.<\/p>\n
Jos ihmisyhteis\u00f6 yhtyy globaalisti mainittujen herrojen lauluun, saattavat laulut loppua lyhyeen; ainakin ns. l\u00e4nsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien ja kaukoid\u00e4n nousevien talouksien teknologiariippuvat j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat romahtaa takaisin alkeellisen maanviljelyn ja ker\u00e4ilytalouden asteelle, kun j\u00e4rjestelmien yll\u00e4pitoon tarvittava energiahuolto pys\u00e4htyy. Tai se pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viimeisen\u00e4,\u00a0 toivottomana h\u00e4t\u00e4keinona ilmakeh\u00e4n vastaiskun pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Parhaiten selvi\u00e4v\u00e4t (ja ehk\u00e4 viimeisin\u00e4 lajin edustajana juuria tonkivat) matalan teknologian agraariyhteis\u00f6t viimeisill\u00e4 elinkelpoisilla alueilla. Mik\u00e4 oikein onkin, jos asiaa tarkastellaan syyllisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Julkaistu alunperin 9.7.2006) Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutekniikan dosentti Jarl R. Ahlbeck Turun Yliopistosta on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 \"kasvihuoneilmi\u00f6ll\u00e4 el\u00e4m\u00f6id\u00e4\u00e4n turhaan\" (Vieraskyn\u00e4, HS 5.7.2006).\u00a0 \"El\u00e4m\u00f6innill\u00e4\" h\u00e4n tarkoittaa ilmi\u00f6n vaikutuksista tai jopa sen (ihmisen aiheuttamasta) olemassaolosta k\u00e4yty\u00e4 maailmanlaajuista keskustelua. Keskustelun h\u00e4n rinnastaa natsiaikaiseen rotuoppiin! Rohkeasti verrattu, yliopistomiehelt\u00e4. Onneksi kuitenkin ilmastomuutoskeskustelua voidaan k\u00e4yd\u00e4 maailmanlaajuisesti ja vapaasti niin, ettei mik\u00e4\u00e4n teollis-poliittinen taho ...jatka lukemista \"Ilmasto muuttuu, vaan muuttuuko ihminen?\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,9],"tags":[],"class_list":{"0":"post-162","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-yleinen","7":"category-aare-ttom-llis-ia-pohdiskeluja","8":"h-entry","9":"hentry","10":"h-as-article"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=162"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/162\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}