(Julkaistu alunperin 27.11.2005).<\/p>\n
Kuvaraamattua kun h\u00e4din tuskin lukemaan oppineena v\u00e4h\u00e4n\u00f6\u00f6sin\u00e4 selailimme, koimme maailmaasyleilevi\u00e4 v\u00e4ristyksi\u00e4 uhkaavan mustavalkografiikan \u00e4\u00e4rell\u00e4, kun tummanpuhuvien pilvien lomasta lankesi maahan jumalallinen valons\u00e4de ja taivaalliset sotajoukot karauttivat kedolle paimenia moikkaamaan. Sittemmin materialistinen ja empiirisiin havaintoihin tukeutuva maailmanselitys valtasi alaa, eik\u00e4 jesse tai sen faija tarjonneet en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia kiksej\u00e4. Muistelemme viimeistenkin semmoisten h\u00e4vinneen noin rippikoululeirill\u00e4, jossa punastelevista apupapeista tai \u00e4nkk\u00e4\u00e4vist\u00e4 isosista ei ollut juuri mink\u00e4\u00e4n selitt\u00e4jiksi.<\/p>\n
Oli jokseenkin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 tavoittaa h\u00e4iv\u00e4hdys tuosta taivaallisen s\u00e4teen aiheuttamasta huimaavasta tunnetilasta yll\u00e4tt\u00e4en aivan toisenlaisen maailmanselityksen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Luimme nimitt\u00e4in Stephen Webbin Miss\u00e4 kaikki ovat (If the Universe is Teeming with aliens...Where is Everybody, suom. Hannu Karttunen, Ursan julkaisuja 96, ISSN 0357-7937). Se k\u00e4sittelee ns. Fermin paradoksia ja sen valittua 50:tt\u00e4 selityst\u00e4. Paradoksi on yksinkertaisesti se, ett\u00e4 jos kerran el\u00e4m\u00e4lle suotuisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on Linnunradassakin valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja useilla niist\u00e4 on ehk\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4kin toimintaa, niin miksi emme ole viel\u00e4 saaneet sellaisesta merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Kirjahan on mit\u00e4 rattoisinta luettavaa maallikollekin. Siin\u00e4 Webb avaa pelin selityksell\u00e4 numero 1 huumorin merkeiss\u00e4: ne ovat jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ne kutsuvat itse\u00e4\u00e4n unkarilaisiksi! Perusteena on se, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu ei voi selitt\u00e4\u00e4 unkarilaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeampaa \u00e4lykkyystasoa verrattiinpa mihin tahansa muuhun kansallisuuteen. Selitykset kyll\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t sittemmin nopeasti \u00e4lyllisyyden linjoille. Tuon tuostakin Webb lupaa oman selityksens\u00e4 viimeisen\u00e4, numerolla 50. Ja tuon tuostakin h\u00e4n antaa itsest\u00e4\u00e4n optimistin kuvan ja antaa periaatteellisen tukensa selityksille, ett\u00e4 kyll\u00e4 alieneita voi olla, me emme vain ole viel\u00e4 kuulleet heist\u00e4 - p\u00e4\u00e4asiassa siksi, ettemme tied\u00e4 mist\u00e4 etsi\u00e4 tai etsint\u00e4tekniikka on liian kehittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Edelleen Webb ei n\u00e4e periaatteellista estett\u00e4, etteik\u00f6 ihmiskunta voisi kehitty\u00e4 joskus (\u00e4lykkyyden kolmannelle) tasolle, jossa se itse olisi kosmisissa yhteydenotoissa aktiivinen osapuoli.<\/p>\n
Koska emme huijaa pasianssissa, emme kurkkineet etuk\u00e4teen 50:tt\u00e4 selityst\u00e4k\u00e4\u00e4n, odotimme vain malttamattomana odotettavissa olevaa Webbin positiivista ja perusteltua n\u00e4kemyst\u00e4 ulkoavaruudellisen \u00e4lyn olemassaolosta. Vaan kuinkas k\u00e4vik\u00e4\u00e4n: selityksess\u00e4\u00e4n Webb esittelee Eratostheneen seulan alkulukujen etsimiseen ja soveltaa sen ideaa \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vien taivaankappaleiden seulomiseksi. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Linnunradassa on tuommoiset muutama sata miljardia t\u00e4hte\u00e4 ja niill\u00e4 planeettoja ehk\u00e4p\u00e4 kymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kuitenkin, kun ne kaikki heitet\u00e4\u00e4n Webbin seulaan, putoaa sen l\u00e4pi vain yksi ainoa jyv\u00e4nen. Olemme yksin omassa Linnunradassamme ja ehk\u00e4p\u00e4 koko (tunnetussa) maailmankaikkeudessa. Perustellusti. Tai ainakaan meid\u00e4n tuntemamme tyyppist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei muualla ole. Jos tulossa yksikin tekij\u00e4 on nolla (tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen - mit\u00e4 se kosmisessa mitassa tarkoittaakaan - nolla), on aivan sama miten suureksi arvioimme sen suurimman luvun, joka esitt\u00e4\u00e4 planeettojen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarkastelualueella. Seulan toiseksi viimeinen taso oli odotettavan tihe\u00e4: el\u00e4m\u00e4n synty ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, vaikka olosuhteet (l\u00e4mp\u00f6tila, kemia, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva aika) olisivat otollisia. Todenn\u00e4k\u00f6isyys t\u00e4lle on huimaavan pieni. Mutta viimeinen taso oli se, joka teki pienest\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n pienen: mik\u00e4\u00e4n ei sanele, ett\u00e4 sokea, kehittyneisiin el\u00e4m\u00e4nmuotoihin johtava evoluutio v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kehitt\u00e4isi k\u00e4sitteill\u00e4 kommunikoivan el\u00e4m\u00e4nmuodon. Maa itse on siit\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki: muutaman miljardin vuoden ja muutaman kymmenen miljardin lajin joukossa ei ole kuin (tiett\u00e4v\u00e4sti) yksi, joka siihen kykenee.<\/p>\n
Kirjan sivulta laskeutuva taivaallinen valons\u00e4de h\u00e4ik\u00e4isi meid\u00e4t toisen kerran.<\/p>\n
Buckminister Fuller totesi: Joskus ajattelen, ett\u00e4 olemme yksin. Joskus ajattelen, ettemme ole. Kummassakin tapauksessa ajatus on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4. Jos tosiaan olemme yksin, on (ja oli) j\u00e4rkytys mollivoittoinen ja musertava. Jos tosiaan olemme yksin, seuraa siit\u00e4 suorastaan kosminen velvollisuutemme pyrki\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n lajina hengiss\u00e4 Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin kauan, ett\u00e4 kykenemme aloittamaan \u00e4lyn levitt\u00e4misen Linnunradan miljoonille elinkelpoisille mutta steriileille planeetoille. Emme sano, ett\u00e4 levitt\u00e4ytyjien pit\u00e4isi olla solupohjaiseen biokemiaan perustuvia olentoja, sill\u00e4 sellaisille t\u00e4htienv\u00e4linen matkustus on todenn\u00e4k\u00f6isesti joka tapauksessa mahdotonta. Mutta \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 niiden tulisi olla - siis robotteja, jotka osaavat monistaa itse\u00e4\u00e4n vuosimiljoonien ajan ja kykenev\u00e4t kantamaan (solu?)el\u00e4m\u00e4n siemenet t\u00e4hdelt\u00e4 toiselle. Muuttajat tosin eiv\u00e4t liene en\u00e4\u00e4 Homo Sapiens -lajia vaan jotain muuta, jota on vaikea edes kuvitella.<\/p>\n
Murheellisinta t\u00e4ss\u00e4 on er\u00e4s selitys, jonka mukaan hiukkasfysiikkaa hallitseva \u00e4lyllinen el\u00e4m\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuhoaa itsens\u00e4 ydinasein kosmisesta aikaj\u00e4nteest\u00e4 katsoen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niin pian, kuin se on suinkin mahdollista. Valitettavasti selityksen oikeellisuuden todenn\u00e4k\u00f6isyys on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 yht\u00e4, ellei jopa tasan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Julkaistu alunperin 27.11.2005). Kuvaraamattua kun h\u00e4din tuskin lukemaan oppineena v\u00e4h\u00e4n\u00f6\u00f6sin\u00e4 selailimme, koimme maailmaasyleilevi\u00e4 v\u00e4ristyksi\u00e4 uhkaavan mustavalkografiikan \u00e4\u00e4rell\u00e4, kun tummanpuhuvien pilvien lomasta lankesi maahan jumalallinen valons\u00e4de ja taivaalliset sotajoukot karauttivat kedolle paimenia moikkaamaan. Sittemmin materialistinen ja empiirisiin havaintoihin tukeutuva maailmanselitys valtasi alaa, eik\u00e4 jesse tai sen faija tarjonneet en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia kiksej\u00e4. Muistelemme viimeistenkin semmoisten h\u00e4vinneen noin ...jatka lukemista \"Kosmista angstia kaavasta N = R x Fp x Ne x Fl x Fi x Fc x L\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,9],"tags":[],"class_list":{"0":"post-148","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-yleinen","7":"category-aare-ttom-llis-ia-pohdiskeluja","8":"h-entry","9":"hentry","10":"h-as-article"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}