Kerran sattui L\u00e4r\u00e4 kuljeksimaan Luironkankaalla ja p\u00e4\u00e4tti tarkistaa, mink\u00e4lainen raunio on Karapuljun palanut mets\u00e4ty\u00f6k\u00e4mpp\u00e4. Iso oli tupa ollut. Siin\u00e4 hiiltyneit\u00e4 hirsi\u00e4 potkiskellessaan L\u00e4r\u00e4lle juolahti mieleen, ett\u00e4 voihan sit\u00e4 vaikka t\u00e4h\u00e4nkin leiriyty\u00e4 - ei olisi ainakaan polttopuusta pulaa. Paskahuussikin oli tulelta s\u00e4\u00e4stynyt ja toimintavalmiina. Telttaa ei L\u00e4r\u00e4ll\u00e4 sattunut olemaan mukana ja niinp\u00e4 L\u00e4r\u00e4 katseli josko rauniosta l\u00f6ytyisi jotain laavumateriaalia. Ja l\u00f6ytyih\u00e4n sit\u00e4: pitki\u00e4 kattopellin riekaleita oli vaikka kuinka eik\u00e4 ruoste ollut niit\u00e4 ehtinyt viel\u00e4 tuhota lopullisesti. Niinp\u00e4 rakenteli L\u00e4r\u00e4 laavun kehikot laudoista ja veteli p\u00e4\u00e4lle kattopeltej\u00e4. Mets\u00e4 vain raikui, kun L\u00e4r\u00e4 muotoili ja taivutteli niit\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pomppimalla. Viel\u00e4 kun tulisijan L\u00e4r\u00e4 laitteli laavun eteen, oli tuon kulmakunnan kummallisin asento k\u00e4ytt\u00f6kunnossa. Ja hyvin toimi. L\u00e4r\u00e4 yritti my\u00f6s tekelett\u00e4\u00e4n mainostaa k\u00e4mpp\u00e4kirjoissa ilmoittelemalla sen odottavan k\u00e4vij\u00f6it\u00e4\u00e4n - ja kunnossapit\u00e4ji\u00e4\u00e4n. Ilmoittelu oli kantanut hedelm\u00e4\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4kyi joku sinne sinisen pikkulehti\u00f6n vieraskirjaksi j\u00e4tt\u00e4neen.<\/p>\n
Kuluipa joku vuosi ja L\u00e4r\u00e4 oli j\u00e4lleen reissussa samoilla seuduin. T\u00e4ll\u00e4 er\u00e4\u00e4 oli kulkuv\u00e4lineen\u00e4 sukset. Tavoite oli tarkistaa Karapuljun uusi k\u00e4mpp\u00e4, joka oli kuulemma Luulammen entinen pikkutupa, joka oli siirretty v\u00e4h\u00e4n syrjemm\u00e4lle mahtavan opastuskahvilan tielt\u00e4. L\u00f6ytyih\u00e4n se, mutta mit\u00e4 helvetti\u00e4: lukossa se on eik\u00e4 puhettakaan autiotupapuolesta. K\u00e4vi v\u00e4h\u00e4n vanhanaikaisesti. Ei ollut L\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kartasta tuoretta painosta, josta tuvan tiedot olisivat k\u00e4yneet ilmi. Ilta oli jo pitk\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 paluu Tuiskukuruun kuin jatko Luiroj\u00e4rvelle innostanut, sill\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4 hiiht\u00e4miseksi se olisi mennyt. Majoitetta ei L\u00e4r\u00e4ll\u00e4 taaskaan ollut, joten k\u00e4mp\u00e4n puuvaja voisi olla aivan hyv\u00e4 vaihtoehto...<\/p>\n
Tulipa silloin L\u00e4r\u00e4n mieleen mets\u00e4ty\u00f6k\u00e4mp\u00e4n rauniot ja peltilaavu. Matkaa sinne ei ollut kuin kilometrin verran ja siell\u00e4 ainakin oli polttopuita valmiina. Jos ei muuta olisi, niin polttaisi vaikka sen paskahuussin! Ei muuta kuin suoraan kohti it\u00e4\u00e4. Ja kas: peltilaavu oli viel\u00e4 pystyss\u00e4. Oli kuin kotiinsa olisi tullut! Potkiskeli L\u00e4r\u00e4 lumet laavusta ja tulipaikasta sek\u00e4 alkoi sitten ker\u00e4ill\u00e4 polttopuita sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 - kuivia oksia pet\u00e4jist\u00e4 ja jotain roinaa rauniosta. Vaikka saha oli matkassa, ajatteli L\u00e4r\u00e4 laiskuuttaan pienemmill\u00e4 tulilla p\u00e4rj\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Siin\u00e4 ker\u00e4illess\u00e4\u00e4n alkoi L\u00e4r\u00e4 kuulla tuloj\u00e4ljen suunasta moottorikelkan \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja pian kiilui lyhty puiden v\u00e4list\u00e4. Tulija oli er\u00e4s puiston puumies - sanotaan nyt vaikka Paavo. Oli l\u00e4htenyt Luirolta Karapuljun k\u00e4mp\u00e4n seinustalla ollutta reke\u00e4 hakemaan ja havaitsi L\u00e4r\u00e4n tuoreet j\u00e4ljet pihassa. Oli todennut l\u00e4ht\u00f6j\u00e4ljen osoittavan suoraan it\u00e4\u00e4n - suuntaan, jossa seuraava k\u00e4mpp\u00e4 oli Hammaskurussa asti ja ei varmasti iltalenkin ulottuvilla! Oli ajatellut, ett\u00e4 nytp\u00e4 turisti on pahasti hukassa ja viel\u00e4 yksin!<\/p>\n
Pyysi L\u00e4r\u00e4 siin\u00e4 Paavoa hetkeksi istahtamaan leiriin, niin rommitoti olisi pian aikaa kuumana. Paavolle se sopi, mutta py\u00f6r\u00e4hti kelkallaan l\u00e4heisen m\u00e4en syrj\u00e4ss\u00e4 ja toi sielt\u00e4 hyvinkin puoli mottia kuivia, sylen pituisia ja halkaistuja honkahalkoja tulitarpeiksi - eih\u00e4n sit\u00e4 oksank\u00e4kkyr\u00f6ill\u00e4 rupea Lapin mies k\u00e4rvistelem\u00e4\u00e4n. Hyvin muisti toissa talvena tekem\u00e4ns\u00e4 pinon niin, ett\u00e4 sen pime\u00e4ss\u00e4kin l\u00f6ysi etsim\u00e4tt\u00e4. Ammattimies mik\u00e4 ammattimies!<\/p>\n
Ruvettiin siin\u00e4 sitten turinoimaan ja rommia maistelemaan. Totesi siin\u00e4 Paavo kolmannen mukillisen kohdalla, ett\u00e4 kohta se kaverikin t\u00e4h\u00e4n tulee. L\u00e4r\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mist\u00e4 Paavo sen tiesi? Noh, saunahan Luirolla heill\u00e4 oli ollut l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kun saunakaveria ei kuulu takaisin, pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n. Niin tapahtuikin - puolen tunnin per\u00e4st\u00e4 p\u00f6rr\u00e4si toinen puumies kelkan kanssa samaa j\u00e4lke\u00e4 pitkin. Tarjottiin mukillinen h\u00e4nellekin ja sen vaitonaisena nautittuaan hypp\u00e4si kelkan sarviin ja ajoi tiehens\u00e4 - totesi vissiin, ett\u00e4 apua ei tarvita ja muut olivat sen verran pitk\u00e4ll\u00e4 harrastuksessaan, ett\u00e4 ei sit\u00e4 selvin p\u00e4in viitsinyt kauempaa katsella. Tai sitten h\u00e4nell\u00e4 ei muuten vain ollut maisti p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Mutta Paavolla ja L\u00e4r\u00e4ll\u00e4 oli. Ties kuinka monennen mukillisen j\u00e4lkeen totesi Paavo, ett\u00e4 kyll\u00e4 sinne saunaan pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4. Ja tarjosi saunomista my\u00f6s L\u00e4r\u00e4lle. Mik\u00e4 siin\u00e4 muuten, vastasi L\u00e4r\u00e4, mutta sauna on sent\u00e4\u00e4n Luirolla, jonne on kymmenen kilometri\u00e4 ja ilta on jo aika pitk\u00e4ll\u00e4. Eip\u00e4 tuo Paavon mielest\u00e4 kummoinenkaan juttu ollut, kun on tuo peltipailakka. Lupasi L\u00e4r\u00e4n viel\u00e4 takaisinkin heitt\u00e4\u00e4 saunan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Mit\u00e4s, romminassakka - tai se v\u00e4h\u00e4, mik\u00e4 siit\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4, otettiin ev\u00e4\u00e4ksi. Toinen istui rekeen, toinen sarviin ja sitten l\u00e4hdettiin saunareissulle niin ett\u00e4 lumi p\u00f6llysi. Sauna l\u00e4mmitettiin Luiron valvontatuvalla uudelleen ja sitten kylvettiin oikein olan takaa y\u00f6t\u00e4 my\u00f6ten. Ja rommit juotiin pois.<\/p>\n
Kun L\u00e4r\u00e4 oli takaisin peltilaavullaan, oli kello jo kolmen nelj\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 aamuy\u00f6ll\u00e4. Kun h\u00e4n seuraavana aamuna alkoi her\u00e4ill\u00e4, tuntui p\u00e4\u00e4 olevan aika kipe\u00e4n\u00e4. Sen verran jaksoi k\u00e4tt\u00e4\u00e4n makuupussista ty\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sai ongittua hedelm\u00e4sokeripastilleja rinkasta. Varsinainen yl\u00f6snousu tapahtui vasta iltap\u00e4iv\u00e4n puolella eik\u00e4 ollut puhettakaan, ett\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olisi en\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n hiihdelty. Ajatteli L\u00e4r\u00e4 siin\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pidellen, ett\u00e4 jos Paavo seitsem\u00e4lt\u00e4 sin\u00e4 aamuna mets\u00e4t\u00f6ihin kykeni, niin kova t\u00e4ytyy olla miehen kunto!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kerran sattui L\u00e4r\u00e4 kuljeksimaan Luironkankaalla ja p\u00e4\u00e4tti tarkistaa, mink\u00e4lainen raunio on Karapuljun palanut mets\u00e4ty\u00f6k\u00e4mpp\u00e4. Iso oli tupa ollut. Siin\u00e4 hiiltyneit\u00e4 hirsi\u00e4 potkiskellessaan L\u00e4r\u00e4lle juolahti mieleen, ett\u00e4 voihan sit\u00e4 vaikka t\u00e4h\u00e4nkin leiriyty\u00e4 - ei olisi ainakaan polttopuusta pulaa. Paskahuussikin oli tulelta s\u00e4\u00e4stynyt ja toimintavalmiina. Telttaa ei L\u00e4r\u00e4ll\u00e4 sattunut olemaan mukana ja niinp\u00e4 L\u00e4r\u00e4 katseli josko rauniosta ...jatka lukemista \"P\u00e4mpp\u00e4yst\u00e4 peltilaavulla\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-304","page","type-page","status-publish","h-entry","hentry","h-as-page"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/304\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ktss.sivukierre.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}