Seura ja hang-around -klubi suorittivat kanoottiretken syksyllä. Perinteisesti seuran kanoottiretkellä ei ole niin väliä onko kanootin alla vettä vai ei - pääasia on, että kanootti liikkuu. Näin oli tälläkin kertaa...
Maastoutumiskohta oli kartasta katsottu metsäautotien pää Poisjuossutlampiin lännen suunnasta laskevista puroista eteläisemmän kohdalla. Siihen se tie nimittäin etelästä päin päättyi kartalla. Siitähän oli puronuomaa noudatellen vain kolmen kilometrin veto Reidarjärvelle, josta on helppo nakki uitella kanootti sinne johonkin jontkan pohjaan, jossa kivenkolossa koti odottaa. Näin siis suunniteltiin.
Hämärissä keikkui seuran asuntolaatikko metsätien viimeisiä kilometrejä. Meni erään notkon jälkeen tie niin hirveään kuntoon, että pikkuautoilla ei olisi ollut mitään asiaa. Onneksi piilohymer-matkailuautot ovat huomattavasti maastokelpoisempia korkean maavaransa takia, ja niinpä raivauspartio käänteli isommat kivet ja katkoi kaatuneet puut perässä keikkuvan asuntoauton tieltä. Kunnes oli pakko pysähtyä, ja laskettiin kanootti katolta ynnä retkirompe heitettiin kankaalle. Tien loppuun oli puolisen kilometriä, josta tuli siis vähän ylimääräistä vetoa. Auto palautettiin edellisen notkelman pakeille, puolisen kilometriä taaksepäin. Leiri tehtiin tien päässä purolle ensimmäiseen mahdolliseen paikkaan, sillä ilta sai.
Aamulla sitten ryhdyttiin tositoimiin: seura nouti kanootin laskupaikalta ja jatkoi meno mielessä leirin ohi ylös puron vartta. Muut retkikamppeet (ja hang-around -klubilaiset) jätettiin leiriin (nukkumaan), myöhempää noutoa odottelemaan. Puronvarsi rytisi ja hiki lensi, mutta lähes lensi Colemankin varvikossa. Ensimmäisellä huilitauolla silmäili Lärä etelänpuoleista vaaraa: ei se nyt niin kivikkoiselta näyttänyt kuin muistikuvassa kartasta, mutta eihän 1:100 000:aan mikään peruskartta ole... Veto jatkui tauolta vielä pari sataa metriä ja etumaaston aukean paikan piti paljastua vajaan kilometrin pitkittäiseksi lammensuikulaksi. Mutta mitä helvettiä, aukea oli saman kokoinen poikittainen suo! Näin ei voi olla, kartta tänne perkele! Voi pojat, ollaan pohjoisemman puron varressa puolivälissä Niksnaks-järvelle! Lähtöpiste oli kilometrin pohjoisempana luullusta, ja suunta on ollut tuommoiset 30 astetta vikaan. Linnuntietä Reidarjärvelle on kaksi kilometriä, mutta välissä on sadan metrin möykky . Jäsen MP ehdotti silti eiku suoraan -vaihtoehtoa, mutta hävisi 2-1. Vaara siis kierrettiin lähes Niksnaks-järven kautta ja kohteelle päästiin lopulta noin viiden kilometrin ketunlenkin jälkeen.
Onneksi oli hang-around -klubi sen verran laiskaa, ettei lähtenyt kaman heittoon perään. Sitä - tynnyrit mukaan lukien - sitten raahattiin oikeaa puronvartta ylös, jonka ylitystä ei kukaan ollut keikkuvassa laatikossa illalla pannut merkille, selvästä notkelmasta huolimatta! Onneksi tämä on vain harrastus...
Päästiinpä sitten tutulle könnäälle Jontkanpohjajärven liepeille, josta on aiemminkin juttua ollut. MP meni noutamaan kiven alta vanhaa kotaa, josta piti sauna värkkäillä. Asuinkäyttöön oli matkassa uusi, tilaustyönä KTSS-mittojen mukaan teetetty luxusmalli. Vaan oli nussi vanhan kodan pöllinyt! Vain punainen (!) suojavaate oli jäljellä. Mitäs, piilohan oli hyvin valmisteltu: materiaali käärittynä punaiseen kankaaseen tienoon lähes ainoan karttaan merkityn ja lisäksi polulle näkyvän siirtolohkareen kulman alle. Kukas sitä nyt menisi tutkimaan - paitsi kaikki, jotka polkua kulkevat silmät auki! Pikkaisen harmitti, ettei piilon valinnassa toimittu kuten Erkki opetti mattia tekemään. Iso harmi olisi ollut, jos muuta majoitetta ei matkassa olisi ollut. No, nyt oli sekä uusi kota että kolme telttaa, mutta eipä voi enää pohjoisessakaan kulkijaan luottaa. Luuta ovea vasten -ajat ovat iäksi menneet.
Mitä tulee hang-around -klubiin, on kehitys kehittynyt. Jos kohta edellisellä reissulla oli vihannesten vesipitoisuus tuommoiset 95-97%, oli se nyt sitä, mitä kotikuivurilla aikaansaa - ehkäpä 5%. Hang-around -klubi oli jopa Lärälle valmistanut näytteeksi 15:n ison perunan verran kuiviketta, joka painoi alta sata grammaa. Siis 15 isoa perunaa! Sitten ei tarvittukaan kuin viimesyksyisiä suppilovahveroita, malttia liotukseen, salakalaa, tomaattipyrettä, sipulia, äipän ruohomaustelajitelma (kotikuivattua omasta penkistä sekin, tietty), ripaus suolaa ja hieman sitruunapippuria ja vot - tuloksena oli semmoinen kalakeitto jotta eipä vähän! Hang-around -jäsenet valmistelivat viimeisenä iltana vielä samanlaisen tuiman-loistavan kasvispläjäyksen kuin kotitunturireissulla vuotta aiemmin. Tästä oli seurauksena, että Blå Bandit, Mountain Houset, Reiterit sun muut kaupalliset (yleensä myös laktoosia sisältävät), lähinnä muoviselle sahajauholle maistuvat ja tolkuttoman kalliit kuivamuonamöhnät julistettiin pannaan seuran reissuilla tästä eteenpäin hamaan iankaikkisuuteen. On nimittäin sillä viisiin, että eipä ole kummoinenkaan vaiva muutamana iltana ennen reissua pottua, sipulia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, omenia ja mitä nyt milloinkin kuivailla, kun on kohtuullinen kuivuri käytössä. Semmoisessa voittaa hinnassa ja ennen kaikkea maussa niin paljon, että vaiva kannattaa ehdottomasti nähdä!
Hang-around -klubi kunnostautui muutenkin. Seuralaiset tekivät poukkoilevia tutkimusretkiä suuntaan jos toiseenkin tarkoituksena silmäillä uutta leiri- ja mahdollista saunan paikkaa. Vaan eipä sopivaa kivikko-vesikko-polttopuisto -tihentymää löytynyt. Mutta klubipa löysi - ihan 50 metrin päästä, mistä moni seuralainen useastikin ohitse pyyhälsi, varmaankin kaukaisuuteen tuijottavin silmin. Nimittäin löytyi Jontkanpohjajärven rannasta hieman nyykähtänyt kiuas, jonka JP tunnetuilla kivimiehen taidoillaan kohtsiltään korjasi. Polttopuuta löytyi sadan metrin päästä riittämiin ja aivan vierestä tikkutaimikko runkopuiksi. Kun pöllitty kota korvattiin kolmella kevytpeitteellä, niin siitähän ei voi olla seurauksena kuin sauna! Ja katso, näin tapahtui.
Tapahtui myös (ilmeisesti hyvien löylyjen sumentaman arvostelukyvyn vuoksi), että seura hyväksyi hang-around -klubilaiset ehdokasjäseniksi. Koeajan arvioidaan muodostuvan n. 35 vuodeksi, mutta sitä voidaan mahdollisesti lyhentää innovaatioiden ja retkiaktiivisuuden kautta. Puhtailla raha- ja alkoholilahjuksilla sitä voidaan varmasti lyhentää.