Elettiin sitä aikaa, kun anatomic-rinkat tekivät tuloaan. Lärä katseli moisia pussukoita vähän hitaasti, nehän näyttivät oikein lämpöpattereilta - kyllä ilman pitää kiertää selän ja kantotelineen välistä. Ja kaiken maailman lantiovyötkin olivat epäilyttäviä. Paino korkealle ja tasapainoilemaan - se oli Lärän mielestä pelin henki, koska niin se oli ollut alusta alkaen. Reissukaverinsa MP seurasi aktiivisesti ajan merkkejä ja yritti Lärällekin vuosikausia perustella anatomic-rinkan erinomaisuutta erityisesti hiihtohommissa - turhaan.
Lähdettiin sitten kerran kierrrokselle, jolla oli tarkoitus pongata kaikki yli viissataset Urkkipuiston huiput, joita ei kumpikaan vielä ollut pongannut. Semmoisia löytyi kaikkiaan kymmenen. Ensimmäinen niistä oli Teräväkivenpää ja sinnepä vesselit suuntasivat Kiilopään retkeilykeskuksesta. MP:llä oli Carrimoren tuliterä 0-sarjan Condor testikäytössä. Kuulemma suoraan Englannista varta vasten testattavaksi lähetetty Lapin oloihin. Lärä kantoi uskollisesti pikkuista Fjällräveniä ja keskittyi tasapainoilemaan kieli keskellä suuta. Kyllä Lärän täytyi myöntää, että korkealla oleva painopiste eikä lantiovyötä oli hieman kiikkerä yhdistelmä, mutta semmoistahan se on. MP kehua retosteli koko kiipeämisen ajan anatomicin etuja ja Lärä vähätteli niitä minkä kerkesi...
Teräväkiven päällä antoi Lärä vihdoin periksi pitkin hampain: "No, annas tänne, niin minä kokeilen sitä sun hikipussukkaa". Ennakko-odotukset olivat varsin matalalla - jos se vähän tukevampi on, niin toisaalta hiki lentää enemmän.
Vaan kyllä maailmankuva muuttui äkisti, kun Lärä lähti Condor selässä luikuttelemaan alaspäin kohti Suomun latvoja. Eihän tämä ole tottakaan, tuumiskeli Lärä - miksei kukaan sanonut, että anatomic on näin hyvä! Hiihtäminenhän sujui suorastaan lonkalta - jos moinen kielikuva tässä sallitaan - ei tarvinnut tasapainoilla eikä viileke pureutunut olkaan - olo oli melkein kuin ilman...
Alkoi MP ehdotella normaalia marssijärjestystä kukin omine rinkkoineen. Mutta Lärä ei suostunutkaan ja syitä alkoi löytyä: Koska Condoria piti testata, pitää siitä saada kokonaisvaltainen käsitys eikä semmoinen käy hätiköiden - rinkkaa on kannettava vähintään päivä ellei kaksikin per testaaja ja koska reppi sattui nyt olemaan Lärän selässä, niin olkoon toistaiseksi. Sitä paitsi, itsehän MP sitä Lärälle tyrkytti, mitäs se semmoinen on että heti ruvetaan perumaan? Eikä rinkka ollut edes MP:n, joten yhtä hyvin Läräkin sitä voi lopun reissua kantaa. Ja sitä rataa sekä niin edelleen...
Tilanne kärjistyi niin pitkälle, että MP:n piti ruveta uhkailemaan lievää törkeämmällä väkivallalla - rommiannoksen pienentämisellä ja varakaljan salajuonnilla - ennen kuin Condor siirtyi taas MP:n harteille. Loppureissun Lärä manaili, että kaikenlaisia saamarin keikuttimia sitä ihmisen pitääkin kantaa.
Lienee sanomattakin selvää, että seuraavalla reissulla oli Läränkin hareteilla ikioma, 85-litrainen Condor ja putkirinkkojen kantajat saivat Lärältä lähinnä sääliviä katseita.